Stephenie Meyer: Houkutus, Uusikuu ja Epäilys

Alkuteokset: Twilight, Newmoon, Eclipse
Ilmestymisvuodet: 2005, 2006, 2007
Sivumäärät: 418, 455, 527

Isabella muuttaa isänsä luo tihkuisenharmaaseen pikkukaupunkiin. Hän on valmistautunut elämänsä tylsimpään käänteeseen, mutta tapaa uudessa lukiossa kiehtovan Edwardin - yliluonnollisen komean, älykkään ja arvoituksellisen pojan. Edward käyttäytyy Isabellaa kohtaan ynseästi ja vältellen, kunnes vastahakoisesti alkavan ystävyyden kautta salaisuus selviää: Edward on vampyyri. Hän kuuluu perheeseen, joka on valinnut elämän ihmisyhteisössä ihmisverestä kieltäytyen!

Vaaroja uhmaten Isabella ja Edward rakastuvat. Perinteisessä mielessä he eivät voi toisiaan saada, mutta he kohtaavat ajatuksin ja kielessä, joka on rikasta, aistikasta ja kaihoisaa. Edwardista tulee Isabellan suojelusenkeli, mutta kukaan ei ole kauan turvassa, kun vaara hiipii heidän kintereillään suhteen ulkopuolelta.

 "Karmeeta kuraa! Miten mä olen tätä joskus viittiny sanoa koukuttavaksi sarjaksi.." Siinä oli minun ensiajatukseni tästä sarjasta, kun ensimmäisen kirjan luin taas pitkästä aikaa. Aloin nopeasti ymmärtää mistä johtuu kaikki se kritiikki näitä kirjoja kohtaan ja miksi Bellaa monet pitävät kauheana nyhverönä ja Edwardia järkyttävällä tavalla olevinaan täydellisenä. Ensimmäisessä kirjassa tosiaan eihän se Bella paljon puhunut. Edward vain määräsi, että homma menee näin ja Bella meni itsesäälissä rypien perässä. Kyllä vaan säikähdin, että miten mä voinkaan joskus olla pitänyt tästä parivaljakosta. Miten mun kirjamaku voi olla ollut näin huono? 

Jotenkin kuitenkin sain aikaiseksi aloittaa toista osaa ja yllättäen jäin taas koukkuun tähän sarjaan. Eikä mennyt montaakaan päivää, kun kaikki kolme sarjan kirjaa olikin jo luettuna. Enkä oikein vieläkään käsitä miten siinä niin kävi. Syyksi epäilen, että jossain tuossa Uusikuun kohdalla Bella alkoi hieman saada syvyyttä luonteeseensa ja ajatuksiin. Tuo susikäänne myös edesauttoi sitä, että koko aikaa ei tarvinnut lukea Edwardista ja hänen täydellisyydestään.

Yhteenvedoksi voisin sanoa, että kuinka ollakaan, en sitten haukukaan tätä sarjaa vaikka olin aivan varma, että negatiiviseen sävyyn tulisin tästä sarjasta tänne tällä kertaa kirjoittamaan. Ei missään nimessä huono sarja, koska juonenkäänteet ovat yllättävän mielenkiintoisia, mutta Edward on häiritsevän olevinaan täydellinen. Enkä lähtisi kuitenkaan tätä suosittelemaan kenellekään muulle kuin itseäni nuoremmille.

Ensimmäisen kerran kun tätä sarjaa aloitin lukemaan oli Houkutus vasta juuri ilmestynyt ja silloin kirja kolahti minuun. Pottereiden jälkeen pitkästä aikaa uusi loistava sarja. Ostin heti seuraavat osat kun ne ilmestyivät ja luin kaikki kirjat pariin kertaan. Nyt kuitenkin olin ehtinyt parin vuoden tauon pitää näistä ja ihan mielenkiintoista oli lukea uudelleen. En usko, että enää tämän jälkeen, kun neljännen osan saan luettua, niin luen näitä ollenkaan, vaan kaapin perukoille taitavat päätyä. Eiköhän tämä sarja ollut minun osaltani tämän lukukerran jälkeen tässä.

★★★½