Ilmestymisvuosi: 2007
Sivumäärä: 443
Arvosana: ★★★
15-vuotias Clary Fray joutuu outojen tapahtumien todistajaksi, kun nuori poika surmataan newyorkilaisella klubilla. Clary huomaa näkevänsä asioita, joita muut eivät näe - ei edes hänen paras ystävänsä Simon.
Kun sitten Claryn äiti katoaa mystisesti, alkaa tapahtua. Clary tutustuu varjometsästäjiin, jotka hallitsevat yliluonnollisten olentojen maailmaa New Yorkin arkitodellisuuden laitamilla: maallikoilta näkymättömissä elävät, juhlivat ja taistelevat haltijat, vampyyrit ja ihmissudet.
Häikäisevän komea ja ylimielinen nuori varjonmetsästäjä Jace Wayland oppaanaan Clary sukeltaa alamaailmaan etsimään äitiään ja Muutoksen maljaa, yhtä kolmesta voimaesineestä, jonka joutuminen vääriin käsiin olisi kohtalokasta. Samalla hän saa tietää itsestään ja äidistään asioita jotka muuttavat hänen elämänsä lopullisesti...
Viihdyttävä. Se on sana mikä tästä kirjasta tulee ensimmäisenä mieleen. Komia kirjan kansi sai ainoastaan minut ostamaan kirjan joskus parisen vuotta sitten, jolloin minulla ei ollut mitään tietoa koko kirjasta. Katsoin, että takakansi vaikutti perus fantasiatavaralta, ei mitään ihmeempiä, mutta kirja yllätti minut todella positiivisesti. Kirjan ostamisen jälkeen olen lukenut tämän jo varmasti neljään kertaan, vielä kertaakaan lukematta kuitenkaan sarjan seuraavaa osaa. Tänään kuitenkin mentyäni kirjastoon silmiini iski Varjojen kaupunkien toinen osa Tuhkakaupunki ja kyllä hymy nousi kasvoille. Vihdoinkin pääsen lukemaan myös toisen osan! Sitä ennen päätin kuitenkin sanoa muutaman sanan tästä ensimmäisestä osasta, jonka juuri sain loppuun luettua parin viikon tauon jälkeen.
Kirjan henkilöhahmot ovat pitkästä aikaa kaikki ihan hauskoja tai vähintäänkin siedettäviä. Tavallaan pidän jokaisesta, vaikka ärsyttäviä tai lapsellisia puolia jokaisella olikin, mutta kyllä Jace minun lempparihahmokseni nousi hyvin pian. Oikeastaan ketään liian ärsyttävää hahmoa ei varsinaisesti ollut, vaikka Simon kyllä osasi olla todella rasittava. Hänet olisi voinut jättää ulos minun puolestani tarinasta.
Huumori on mukavan leppoisaa ja tarina kerrotaan mukavan kevyellä tavalla, ettei tule hetkiä jolloin tekisi mieli laskea kirja käsistä. Kaikki erikoiset olennot vampyyrit, demonit, ihmissudet, velhot ja muut on saatu yllättävän hyvin mahtumaan samaan tarinaan saamatta sitä tuntumaan liian sekalaiselta sopalta. Erilaisia olentoja oli ehkä hieman liikaa, mutta menkööt nyt tämän kerran. Pidin kirjan kevyestä sävystä ja sen helppolukuisuudesta, vaikka se paikoittain välillä tuntuikin ehkä hieman tökkivän, kun johdat tuntuivat hieman liian lapsellisilta.
Muutamat juonenkäänteet ja loppu paljastukset saivat minut nyrpistämään nenääni. Pilasivat oikeastaan minun lukukokemukseni. Muutamasta henkilöstä tuli liian yllättäen shokeeraavia paljastuksia. SPOILAAN NYT VAROITUS. (Olen niin viimeisiä ihmisiä ketkä tästä kirjasta kirjottavat, joten suon itselleni nyt spoilauksen tähän paikkaan, kun lähes kaikki tämän kirjan jo varmasti tietävät.) Miten ihmeessä Jace voi olla Claryn veli!! Koko paljastus sai minut lyötyä täysin ällikällä, enkä todellakaan odottanut tällaista paljastusta! Enkä todellakaan pitänyt tästä tiedosta ja nyt kovasti herättelen toiveita, että tieto paljastuu vääräksi tai huijaukseksi seuraavassa osassa, koska en tiedä miten tämä asia muuten saataisiin korjauttua seuraavassa osassa. Kamalaa. Arvosana putosi myös täysin näistä typeristä juonenkäänteistä. Koetan nyt tästä järkytyksestä jo neljättä kertaa selvityneenä päästä vihdoin sarjan toiseen osaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti