Ally Condie: Tarkoitettu

Alkuteos: Matched
Ilmestymisvuosi: 2011
Sivumäärä: 339
Arvosana: ★★★

17 -vuotias Cassia elää uudessa uljaassa Yhteiskunnassa. Elämä siellä on täydellisen säänneltyä. Yhteiskunta päättää, mitä ihmiset syövät, kuinka he pukeutuvat, missä he työskentelevät, milloin he kuolevat. Ja kun kansalaiset täyttävät 17, Yhteiskunta esittelee heille myös heidän tulevan kumppaninsa.

Parit ovat yleensä toisilleen ennalta tuntemattomia, optimaalisesti yhteen sopivia henkilöitä. Cassialle valittu poika on kuitenkin yllättäen hänen paras ystävänsä Xander. Mutta kun Cassia myöhemmiin tutkii saamaltaan mikrokortilta Xanderin tietoja, ruudulle ilmestyvät Kyn, toisen tutun pojan kasvot. Kyn kuvan nähtyään Cassia alkaa kyseenalaistaa asioita. Kuka on hänelle optimaalisin kumppani, täydellinen Xander vai salaperäinen Ky? Uskaltaako Cassia uhmata sääntöjä ja valita itse?

Dystopiaromaani... niin aikas huvittavaa. Juuri edellisen kirjan luettuani lupasin itselleni, etten koske pitkällä tikullaan sellaisiin kirjoihin vähään aikaan. Tässä sitä ollaan, heti lukemassa toista samanlaista. No ihan hyvä juttu kuitenkin. Kirja osoittautui hyväksi! Tämä tulevaisuuden maailma ei edelleenkään nappaa kovinkaan paljon, mutta kun avoimin mielin koetin lukea niin tarinahan osoittautui hyväksi. 

Tulevaisuuden niin kovin rajoitettu elämä on hieman liian ahdistavaa luettavaa minun makuuni, mutta se menetteli tässä kirjassa. Tarina on kirjoitettu muuten niin, että se on kevyttä ja helppoa luettavaa. Tavallaan pidän kirjoittajan kirjoitus tyylistä, mutta tavallaan taas en. Kallistun kuitenkin sen puolelle, että pidän. Paljon pohdiskeluja ja kielikuvia, jotka sopivat hyvin kirjan kevyeen kulkuun. Olisin kaivannut kuitenkin enemmän tietoa päähenkilöistä. Ne jäivät hieman liian sieluttomiksi, vaikka loppu puolella Ky:sta alkoinkin jo pitämään. Myös päähenkilö Cassia oli pitkästä aikaa uskottava hahmo, hyvin ajatuksin, eikä niin lapsellisesti kapinoiva kuten edellisten lukemieni kirjojen päähenkilöt. 

Kuitenkin kokonaisuudessaan kirjasta puuttui selkeä juoni. Moni asia jäi tavallaan käsittelemättä, kaikesta saatiin vain pintaraapaisu. Totta kai kirjan ollessa ensimmäinen osa, tarkoitus ei olekaan selittää kaikkea, mutta nyt tässä tapauksessa minä jäin hieman liian paljon tyhjänpäälle. Pidän enemmän kirjoista joilla on selkeä runko ja rakenne, juoni jonka etenemistä seurataan. Kirja muistutti monella tapaa Nälkäpeliä, mutta vailla niin selkeää punaista lankaa. 

Nyt pari tuntia kirjan lukemisen jälkeen aloin tosiaan jo epäröimään, että onko minulla sittenkään niin kova kiire lukea toinen osa Rajalla. Luotan kuitenkin pari tuntia sitten heti kirjan lukemisen jälkeen tulleisiin tunteisiin, jotka olivat, että nyt heti samantien on saatava toinen osa käsiini. Jollain tapaa tämä kirja kuitenkin siis sai minut mukaansa ja lainaankin heti huomenna toisen osan.