Nora Roberts: Sydänyö

Alkuteos: Midnight Bayou
Ilmestymisvuosi: 2001
Sivumäärä: 336

Declan Fitzgeraldilla on edessään loistava tulevaisuus. Hänen juristin uransa on alkanut hienosti, ja hän on juuri menossa naimisiin kaikkien ihaileman seurapiirikaunottaren kanssa, mutta Declan ei tahdo elää odotusten mukaisesti. Kolme viikkoa ennen häitä hän purkaa kihlauksensa, jättää kotikaupunkinsa ja ostaa omakseen ränsistyneen plantaasin New Orleansin laitamilta. Declan aikoo kaikessa rauhassa korjata uuteen uskoon unelmiensa talon.

Declan viihtyy uudessa remonttimiehen roolissaan, mutta yksinäisyys alkaa tehdä miehelle tepposia. Hän alkaa kuulla tappelun ääniä ja pullojen kalinaa. Huoneessa leijuu liljan tuoksu ja Declanilla on koko ajan tunne, että hän ei ole yksin. Kaupungilla huhutaan, että kartanossa kummittelee, ja vähitellen uusi isäntäkin alkaa uskoa kummitusten läsnäoloon. Vain lähikapakan kauniin Angelinan seura auttaa Declania unohtamaan kotinsa kummallisuudet. Mutta Angelinalla on oma omituinen suhteensa Declanin taloon, ja pikku hiljaa paljastuu salaisuus, jota on piiloteltu yli sata vuotta.

Sydänyö ei ollut ihan minun lemppari kirja Robertsin kirjoista, mutta tuttua kaavaa noudattaen loppua kohti parani ja kävi yhä vain mielenkiintoisemmaksi. Kirjassa kerrottiin Declanista, joka muuttaa vanhaan taloon, vuonna 2002, joka kummittelee, ja aina välillä raoteltiin myös tapahtumia 1899 luvulta samassa talossa asuneesta perheestä. 1899 -luvun tapahtumat oli paljon mielenkiintoisempi lukea ja sen takia selvisinkin kirjan loppuun asti. Siitä olisin kyllä voinut lukea mielellään enemmänkin, kuin hieman tylsästä Declanin talon remontoinnista. Lopetus kirjassa oli kieltämättä hieman erikoinen ja jätti kyllä mietteliääksi, että mitäs siinä nyt oikein tapahtuikaan. Ei minun lemppari Robertsiani, mutta kannatti lukea kuitenkin.

★★★-